MST
Katso herkullisia ruokaohjeita svuiltamme!

Tietoja sienestä

Siitake

(Lentinus edodes)

Siitake on varsin kauan tunnettu viljelysieni. Ensimmäiset merkinnät alkeellisesta viljelystä kaukoidän maissa löytyvät n. 800 vuoden takaa.

Suomeen siitake tuli vuonna 1978, jolloin VTT:n elintarvikelaboratorio aloitti siitakkeen viljelytutkimukset. Ensimmäiset kaupallisesti tuotetut erät tulivat markkinoille Lounais-Suomessa vuonna 1983.

Tuotantomäärät nousivat alkuvaiheessa tasaisesti, kunnes 1980 ja -90 lukujen vaihteessa tapahtui käänne alaspäin. Tuotanto on kuitenkin kasvanut jälleen vuodesta 1995 alkaen. Kasvu on ollut tasaista ja vuonna 2003 siitaketta tuotettiin n. 300 tonnia vuodessa. Tuotanto on keskittynyt Länsi- ja Itä-Suomeen.

Viljely

Siitake on lahottajasieni, jota kasvatetaan erilaisilla purualustoilla eli lehtipuun purusta puristetuilla "pötiköillä", jotka sisältävät myös jonkin verran viljaa. Tällaisella alustalla saadaan lahoamisprosessi nopeammaksi kuin perinteisessä puupölkkyviljelyssä ja näin viljelykierto nopeammaksi sekä tilat tehokkaampaan käyttöön. Tämä on tärkeää meidän ilmasto-olosuhteissamme, koska siitake kasvatetaan sisätiloissa valvotuissa olosuhteissa.

Tilojen on oltava myös puhtaita ja hallitusti suodatetulla ilmalla ilmastoituja. Tämä aiheuttaa kustannuksia, mutta toisaalta takaa kotimaisten tuotteiden korkean laadun perinteiseen puupölkkyviljelyyn verrattuna. Lähes kaikki maassamme tuotettu siitake on myös virallisesti tunnustettua luomutuotantoa, mikä osoittaa sen puhtauden myös ulkomaisille asiakkaille.

Siitake on varsin työllistävä viljeltävä; yhden henkilön työpanoksella saadaan aikaan keskimäärin n. 35 000 euron liikevaihto. Tästä johtuen kannattava toiminta on pääosin perheyritysmuotoista, missä omistajan työpanos on ratkaisevaa. Tähän tosiasiaan ovat myös kaikki teollisen mittakaavan yritykset törmänneet, niin meillä kuin muuallakin.

Vientituotteena siitake on kansantalouden kannalta varsin kannattava, koska myynnin arvosta lähes kaikki on kotimaista alkuperää eli tuontipanoksia ei tuotannossa, energiaa lukuunottamatta, mainittavassa määrin tarvita. Vientiin tuotannosta menee tällä hetkellä noin puolet.

Käyttö

Siitake on kiinteämaltoinen sieni, jonka kuiva-ainepitoisuus on suurempi kuin sienillä keskimäärin. Tämä tekee siitä varsin säilyvän: oikeassa lämpötilassa säilytetty siitake on vielä kolmen viikon kuluttua poiminnasta käyttökelpoinen. Siitake on myös riittoisa, se ei kutistu pannulla paistettaessa siinä määrin kuin useimmat metsäsienet.

Siitakkeen maku on selvästi "metsäsienimäinen" eli jonkin verran voimakkaampi kuin esim. herkkusienellä. Näistä seikoista johtuen siitakkeen käyttömäärä ruuanvalmistuksessa on vähäisempi kuin useimmilla muilla sienillä. Parhaimmillaan siitake onkin metsäsienien tapaan laitettuna niin keitoissa, muhennoksissa kuin kevyesti paistettunakin. Raakana ei siitaketta, kuten ei metsäsieniäkään, nykyään suositella nautittavaksi, koska ne saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Linkkejä