Unohda ankeilu ja askeettisuus, nauti ruoasta ketona tai kevennettynäkin

Täydellisimmillään ruoanlaitto on päivän pieni meditaatiohetki, jossa kaikkein kiireisimmänkin arjen keskellä on muutama minuutti aikaa pysähtyä tekemisen äärelle. Keskittyä yhteen asiaan kaikilla aisteilla niin, että muu unohtuu, Keveämmät kattilat -ruokakirjan tekijä Eeva-Maria Lisko kirjoittaa.

Leikkuulauta, veitsi ja pannu. Napse, suhina ja tirinä. Muutama minuutti ja huumaava höyry nousee liedeltä. Oliiviöljyä. Pala kaalia, kourallinen pinaattia, kevätsipulia ja nuudelia, tavallisia tai mukanuudeleita, kesäkurpitsasta suikaloituja. Ja sitten sieniä, napakoita, nättejä siitakkeita. Ruoanlaitto kiireisenäkin arki-iltapäivänä voi parhaimmillaan olla lähes meditatiivinen kokemus. Kaikki aistit täyttävä ja muistijäljen jättävä seisahtuminen, hetkellinen tekemiseen keskittyminen, jossa iso osa nautintoa on lopputuloksen lisäksi siihen johtanut matka.

Eri raaka-aineet näyttävät, tuntuvat, tuoksuvat, maistuvat ja kuulostavat erilaisilta ja niitä eri tavoin yhdistelemällä saa aikaiseksi mitä erilaisimpia makuelämyksiä. En ikinä unohda viisivuotiaani haltioitunutta mietettä, kun hän pinaattilättytaikinaa sekoittaessaan ihmetteli ääneen, miten tylsistä ja erikseen ihan plääh-aineksista voi saada aikaiseksi vaikka mitä hyvää. Keittoa tai lättyjä, kun valmistaa ainekset eri tavalla. Samalaisia ihmetyksen hetkiä toivon hänen kokevan vielä aikuisenakin. Uskaltavan ja kokeilevan ja osaavan nauttia ruoanlaiton tarjoamista seikkailuista, makumatkoista ja onnistumisen tunteista kotikeittiössään.

Ai niin, se liesi ja pannu! Vähän valkosipulia, chiliä ja inkivääriä. Ja loraus soijakastiketta, valkoviinietikkaa ja ripaus steviaa, sitten suolaisuus, makeus, happamuus ja karvaus ovat tasapainossa. Alle vartti ja tummantuoksuinen yakisoba-nuudeli on valmis. Pikaruoka-annos, joka tarjoaa lohtua ja lämpöä kylmiin päiviin. Mukanuudeleilla tehtynä yakisoba-annos on ketosopiva vaikkei siinä ole lihaa, munaa tai kermaa, joista moni ajattelee ketoruokailijoiden aterioiden koostuvan. Sekasyöjänä ja terveellisen, monipuolisen kausiruoan ystävänä en voisi ikimaailmassa kuvitella jättäväni kasviksia pois aterioiltani saati antavani sellaista ruokailumallia lapsilleni.

Kotimaisista kasviksista iso osa soveltuu ketoruokailijoille. Vaikka pääsääntönä kasviksia valitessa ovat vihreät ja maanpäällä kasvavat, voi ketoosinsa tasosta riippuen mukaan valita myös sipuleita, tomaatteja, paprikoita, porkkanaa ja sieniä. Sieniin rakastuin alun perin niiden helppouden ja nopeuden takia, mutta raaka-ainevalikoimaa karsiessani tajusin niiden upeuden - viidennen perusmaun, umamin. En ole sienestäjä vaikka haluaisin olla. Haen kanttarellini torilta ja saan suppilovahverot ja torvisienet metsässä rymyävältä ystävältäni. Herkkusienet, siitakkeet ja osterivinokkaat ostan kaupasta muiden ruokaostosten mukana. Onni on lähimarketti, jonka valikoimassa ovat Kaitekin sienet, sillä sieniruokia on pakko välillä saada, aterioita, joissa sieni on pääosassa. Sienikeittoa, sienipastaa ja sienirisottoa. Sienisalaattia, kulhoja, piirakkaa ja paistosta.

Ruoanlaittoa rakastavalle keventäjälle ja ketoruokailijalle sienten käyttäminen tarjoaa sata mahdollisuutta ja tuhat seikkailua jenkkihenkisistä nyhtösienidogeista italialaistyyliseen pizzaan ja ranskalaisvivahteiseen cappuccinoon. Rasvaa ja hiilareita sienissä ei ole, mutta proteiinia, kuituja, vitamiineja ja makua senkin edestä. Lihan tilalta tai sen kanssa.

Kirjoittaja on kotikokki, kahden pienen tytön äiti, vaimo, kirjailija ja päivätyössä isossa mediatalossa. Eeva-Maria Liskon Keveämmät kattilat -ruoka kirja julkaistaan 20.1.2021 (https://www.readme.fi/kirja/keveammat-kattilat-ketona-aikuisille-ja-tavallisena-lapsille-yhdella-kokkauksella/).